Joo..kohta korvikekahvit kauppohin

Joo, näyttää sille että elämä kiertää kehää. Nyt sitten pettuaika tuli uudelleen.   

Mahtavaa kun metsuritkin voivat mäntymetsällä nauttia ruokansa sahanpuruina

Aikoinaan veistelin työkavereille, että nollakuidusta tehdään hampurilaisiin sämpylät.
Kannattaisi vähän miettiä mitä sanoo, ettei se toteudu 

Ja kotimaiselle ruokateolisuudelle hyvä täyteaine. Saavat painoa ja tilavuutta lisättyä ja muita raaka-aineita sitten vähemmän.  Hinnat ei laske.

Pettujauhosta vientituote Afrikan nälkäisille 

Olikohan ennen huonommat laitteet millä pettua ei saatu riittävän ohueksi jauheeksi.  Nykyisin tuskin siitä ongelmaa..varmaan melkein pölyksikin saa tarvittaessa.

Männyn siitepöly on hyvä lisäravinne

Kyllä tuo on ihan paskaa elimistölle..ei ihminen ole lehmä tai hevoinen tai vuohi. Jos oikein muistan niin pula-aikoina ihmisille tuli paljon mahaongelmia juuri petun takia

AALTO-YLIOPISTON professori Olli Dahl teki itsestään koekaniinin ja testasi, miten ihminen voisi saada vähemmästä ravinnosta enemmän hyötyjä irti.

Dahl ja hänen kaverinsa päättivät syödä joka aamu kuukauden ajan mikrokiteistä selluloosaa eli MCC:tä.

Asiasta kerrotaan Metsäalan yhteisessä verkkolehdessä forest.fi.

Lopputuloksena oli, että toinen koekaniineista lihoi kolme kiloa ja toinen kuusi kiloa kolmessa kuukaudessa.

Miksi ihmeessä tutkijat päätyivät kokeilemaan tällaista?

MCC:n kerrotaan muodostavan syötynä suoleen verkoston, jonka ansiosta vähemmästä ravinnosta saadaan enemmän irti.

Tämä ominaisuus saattaisi Dahlin mukaan pelastaa ihmishenkiä alueilla, joissa kärsitään nälänhädästä. MCC voitaisiin sekoittaa esimerkiksi maitojauheen joukkoon.

Mikrokiteinen selluloosa on puusta jalostettua, turvallista, jauhemaista pulveria joka ei maistu miltään.

Dahl kertoo nauttineensa MCC:tä ruokalusikallisen päivittäin mehuun sekoitettuna.

MCC:n käyttö laajemmin vaatii Dahlin mukaan jatkotutkimusta.

TUTKIJA ehdottaa artikkelissa myös sitä, että mikrokiteistä selluloosaa voitaisiin lisätä kalojen rehuun sekä hyödyntää maataloudessa esimerkiksi kanojen ruokinnassa.

Mikrokiteinen selluloosa ei ole mikään uusi keksintö, sillä se kehitettiin jo 1950-luvulla. Kyseessä on sulamaton ravintokuitu, joka ei imeydy ruoansulatuselimistössä.

Ruokaviraston mukaan mikrokiteistä selluloosaa valmistetaan käsittelemällä selluloosaa tai puuvillaa hapolla. Kyseessä on emulgointi, stabilointi- ja sakeuttamisaineiden lisäaineryhmään kuuluva aine (E 460).

Sen käytölle ei ole olemassa enimmäisrajoituksia ja sitä saa Ruokaviraston mukaan käyttää kaikkiin sellaisiin elintarvikkeisiin, joihin saa käyttää lisäaineita.

Pihassa on meillä hätävarana muutama mänty,  siitä sitten ruualle jatketta kun on  nää kovat  ajat.